QPati kehittyi vastaamaan myös biopankkitoiminnan tarpeita

Tilaaja: Auria Biopankki

Tagit: Tietohallinto, Ohjelmistokehitys, Asiantuntijapalvelut, Johtamistyö, Toteutustyö

post_image

Auria Biopankissa kudos- ja verinäytteitä sekä niihin liittyvää tietoa talletetaan tutkimuskäyttöön sairaalatoiminnan yhteydessä. Tietojärjestelmältä se vaatii muun muassa olennaisen tiedon sujuvaa ja määrämuotoista siirtymistä sairaalasta tutkimustahojen käyttöön. Oikea tiedonkulku on niin biopankin, sairaalan kuin potilaan etu.


Tieto on kehittänyt QPati-patologian ratkaisua palvelemaan biopankkitoiminnan erityistarpeita yhteistyössä Turun yliopistollinen sairaalan ja sen yksikön Auria Biopankin kanssa. QPati mahdollistaa nyt sairaalan puolella biopankin edellyttämät kirjaukset. Erillinen biopankkiosio luotiin varta vasten biopankkitoimintaa ajatellen.

“QPati on palvellut hyvin jo pitkään ja se on laajasti käytössä patologian alalla. On luontevaa, että se palvelee myös biopankkia eikä tietoja tarvitse kirjata erilliseen järjestelmään. Meidän tarpeitamme kuultiin QPatin kehittämisessä. Löytyi ratkaisuja, jotka palvelevat tarpeitamme”, sanoo Auria Biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen.

Biopankkitoiminta palvelee lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta, kuten lääkkeiden ja hoitojen kehittämistä. Suomessa Auria Biopankki on alansa uranuurtaja, joka kehittää toimintaansa aktiivisesti. Sen ovat perustaneet Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit.

“Syyskuussa 2013 Suomeen tuli spesifinen biopankkilaki. Lähdimme jo hyvissä ajoin miettimään, kuinka biopankkitoiminnan voisi valjastaa sairaalakäyttöön. Toukokuusta alkaen näytteitä on kertynyt normaalin sairaalan diagnostisen näytteenoton yhteydessä”, kertoo Salminen-Mankonen.

Biopankkinäyte on myös potilaan etu

Suostumuksia biopankkinäytteisiin pyydetään potilailta normaalin sairaalarutiinin osana. Suhtautuminen on ollut yllättävän positiivista. Jo ennen lain voimaantuloa kerätyistä näytteistä suostumuksen biopankkiin siirtämiselle antoi lähes jokainen. Biopankissa on nyt yli miljoona näytettä.

“Suomessa biopankkitoiminnan suuri vahvuus on kansalaisten myönteisyys ja halu auttaa”, Salminen-Mankonen toteaa.

Jo biopankkilaki edellyttää biopankkitoiminnalta tiettyjen tietojen rekisteröintiä näytteisiin ja niiden antajiin liittyen. Näytteen tutkimuskäyttö on täsmentänyt näytteitä koskevien tietojen kirjaamisen tapaa. Esimerkiksi kasvaimen koko ja ennustetekijät kirjataan nyt määrämuotoisesti ja tarkasti taulukkoon tunnisteiden kera. Tiedon hyödynnettävyys ja vertailukelpoisuus on lisääntynyt.

“Näyte tulee tieteen näkökulmasta sitä arvokkaammaksi mitä enemmän siihen liitetään tietoja. Jokainen näyte on anonyymisti koodattu, ja siihen voidaan yhdistää potilaan terveys- ja sairaskertomustietoja. Myös elämäntapaan ja elinympäristöön liittyvät tiedot olisivat hyödyllisiä”, Salminen-Mankonen sanoo.

“Sairaalan puolella on tärkeää tietää, jos näytettä on otettu myös biopankkia varten. Niissä tilanteissa, joissa diagnostinen näyte loppuu tai tuhoutuu, on potilaan etu, että saamme sitä helposti lisää”, toteaa Turun yliopistollisen sairaalan Patologian yksikön sovellusasiantuntija Pirkko Salminen.

Biopankkia palveleva ratkaisu on ollut käytössä Auria Biopankissa syksystä 2014 lähtien.

Tavoitteena kansallinen yhtenäinen biopankki

Heli Salminen-Mankonen toteaa, että tietojärjestelmä on Auria Biopankissa nyt erinomaisella tasolla. Kansallisesti biopankkitoiminnan yhtenäistäminen on haaste. Toimiva kansallinen biopankkien yhteinen it-järjestelmä vahvistaisi suomalaista lääke- ja terveystieteen tutkimusta sekä hoitojen kehittämistä.

“Ei riitä, että asiat ovat kunnossa meillä. Tarvitsisimme kansallisesti yhtenäisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin, jotta kaikki kliiniset tiedot olisivat samassa muodossa tutkimuksen ulottuvilla”, Salminen-Mankonen sanoo.

Tällä hetkellä kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit ja Jyväskylän terveydenhuollon kuntayhtymä ovat perustamassa biopankkeja. Valtaosalla sairaaloista on patologian käytössä QPati, mikä edistää kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitetta. Sairaaloiden muiden tietojärjestelmien kirjavuus on Salminen-Mankosen mukaan tarvittavan tiedon saatavuudelle suuri haaste.

Pirkko Salminen kiittelee QPatin joustavuutta ja jatkuvaa kehittymistä sekä Tiedon kykyä vastata asiakkaidensa toiveisiin. Patologian kehittyminen ja vaatimukset diagnostiikan tarkkuudelle ovat asettaneet vaatimuksia muun muassa tiedonkululle.

“Olen toiminut QPatin pääkäyttäjänä viidentoista vuoden ajan. Vaikka patologia on pieni alue, QPatia on kehitetty koko ajan. Se palvelee hyvinkin erilaisissa ympäristöissä, ei vain patologiassa vaan myös vaikkapa genetiikan ja hematologian puolella”, Pirkko Salminen sanoo.

Paraikaa Turun yliopistollisessa sairaalassa on käytössä QPatin uusi versio, jossa käytettävyys on uudella tasolla.

“Esimerkiksi tilankäyttö ruudulla on hyvä ja tietojen ryhmittely onnistuu selkeämmin”, kuvailee Salminen.

Julkaistu: 9.2.2015

Pinterest

Muita julkaisuja Tieto Oyj:lta