IoT sanoista tekoihin: Mitä tuotannollisen IoT-ratkaisun kehittäminen vaatii?

Tagit: Tuotanto, Tietohallinto, Logistiikka, Toiminnanohjaus ERP, IoT, Ketterät menetelmät, Pilvipalvelut / SaaS, Big Data, Analytiikka, Google, IBM, Microsoft, Kuljetus, liikenne ja logistiikka, Prosessiteollisuus, Terveys- ja sosiaalipalvelut, Valmistava teollisuus, Konsultointi, Ohjelmisto, Internet of Things, IoT

post_image

Internet of Things -hypetys on vihdoin muuttumassa todellisiksi projekteiksi eri toimialoilla. IoT-ratkaisujen kysyntä ja tarjonta ovat kasvamassa hurjaa vauhtia. Ensimmäisen sukupolven IoT on ollut lähinnä sitä, että esineisiin ympätään sensoreita, jotka kykenevät lähettämään dataa pilveen. Seuraava askel IoT:n kehityksessä on toteuttaa tuotantoon kelpaavia ratkaisuja, joiden päälle voi rakentaa palveluja myös pidemmällä tähtäimellä. Tuotannollisissa IoT-ratkaisuissa vaatimukset teknologian laadun, nopeuden, turvallisuuden sekä datan käyttökelpoisuuden suhteen ovat entistä kunnianhimoisempia.

Olen yhdessä tiimini kanssa ollut toteuttamassa aidosti tuotannollisia IoT-ratkaisuja esimerkiksi logistiikan, maataloustuotannon ja talotekniikan aloilla. Jokaisessa projektissa on omat yksilölliset vaatimuksensa ja haasteensa, mutta tietyt tarpeet ovat kaikissa yhteneviä. Olen oppinut, että käytännön liiketoiminnan arvoa kasvattavan IoT-ratkaisun kehittämisessä ja toteuttamisessa on välttämätöntä kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin osa-alueisiin.

Tiimi ja kyvykkyydet

Koska Internet of Things on olemukseltaan sekä softaa että rautaa, IoT-ratkaisua kehittävään tiimiin tulee koota laajat kyvykkyydet hallitseva tiimi. Sensoripään tekeminen, dataputken rakentaminen, käyttöliittymäasiat ja analytiikka vaativat kaikki omanlaistaan osaamista. Pelkän tietyn teknologian tai ohjelmointikielen hallitseminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan osaamista niin verkoista, pilvi-infrasta, ohjelmoinnista kuin IoT-palvelujen konfiguroinnista. Meillä Atoksella on tapana käyttää pieniä, 2–4 henkilön soluja, joita voidaan koota yhteen tarpeen mukaan. Pienet tiimit ovat kustannustehokkaita ja nopeita – mutta ne vaativat kokeneita, aiemmin IoT-ratkaisuja toteuttaneita osaajia.

Menetelmät ja työkalut


Ketterän kehittämisen menetelmät ovat valttia IoT-projekteissa. Kun esimerkiksi perinteisissä valmisohjelmistoja hyödyntävissä IT-projekteissa toteutuksen sykli on yleensä kuukausien mittainen, IoT-maailmassa toteutamme tuotantoon julkaistavia ratkaisuja kahden viikon sprinteissä. Bisnesmielessä kaksi viikkoa humahtaa ohi aivan hetkessä ja kalenterit täyttyvät nopeasti. Tiukka kehityssykli edellyttääkin hyvää yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä liiketoiminnan ja kehittäjien välillä. Suosimme pilvipohjaisia kollaboraatio- ja kehitystyökaluja sekä jatkuvaa avointa kommunikointia esim. chat- ja agile-ohjelmistoja hyödyntämällä.

Teknologia: riippumattomuus vai teknologioiden minimointi?

Ensimmäisen sukupolven IoT on pitkälti ollut sitä, että valitaan jonkin suuren teknologiatoimittajan valmis alusta, jonka päälle omaa ratkaisua lähdetään virittämään. Itse olen sitä mieltä, että teknologiavalintojen suhteen tulevaisuus kannattaa pyrkiä pitämään avoimena. On vaikea ennustaa, dominoiko tulevaisuutta Amazon, Google vai Microsoft – vai aivan joku muu! Näkemykseni on, että tulevaisuus on teknologian suhteen yhä riippumattomampi. Teknologiasyklit nopeutuvat ja uusia tuotteita ja platformeja syntyy niin perinteisiltä kuin uusiltakin toimijoilta. Kyse on enemmän siitä, miten teknologiariippumattomasti IoT-palvelut halutaan rakentaa. Kun applikaatiokehitys toteutetaan teknologiariippumattomasti, aiemmin valittu alusta on helppo vaihtaa melkein lennossa alta toiseen, jos tarve niin vaatii. IoT-toteutuksessa teknologiat voidaan myös pilkkoa pienempiin osiin: esimerkiksi sensoripää voidaan rakentaa yhdelle, dataputki toiselle ja analytiikka kolmannelle teknologialle.

Operatiiviset vaatimukset

IoT-toteutuksissa haaste on siinä, että data on kriittistä asiakkaan kannalta. Toisin kuin perinteisissä yritysjärjestelmien IT-projekteissa, joissa datamassat pyörivät pääosin taustalla, IoT-toteutuksissa data on reaaliaikaisesti asiakkaan bisneskäytössä. Tällöin datan operatiiviset vaatimukset heijastuvat IoT-ratkaisun käytettävyyteen, suorituskykyyn, varmistuksiin ja skaalautuvuuteen. Operatiivisista vaatimuksista haluan nostaa erikseen esiin monitoroinnin.

IoT kytkee asiakkaan reaaliaikaisesti kiinni liiketoiminnan tapahtumiin, joten IoT-toteutuksissa perinteinen IT-puolen monitorointi pitää pystyä kytkemään bisnespuolen end-to-end -monitorointiin. Liiketoiminnan puolella monitorointi voi esimerkiksi lähteä liikkeelle valitusta KPI-suorituskykymittarista, joka sitten purkautuu bisnesprosessin eri osiin ja sitä kautta teknologioihin. Monitorointidatan täytyy siis pystyä tukemaan ja todentamaan valittua KPI:tä. Perinteinen monitorointi on ollut lähinnä OS-tason monitorointia, mutta IoT:ssä se on vain pieni palanen isoa kokonaisuutta. IoT-ratkaisussa ketjun jokainen osa on logitettava ja osasten täytyy pystyä lähettämään hälytyksiä ja huomautuksia, jotka johtavat toimenpiteisiin hyvin suunnitellussa ylläpitoprosessissa. Vain tällöin saadaan IoT:stä irti sen todellinen hyöty liiketoiminnalle.

Tutustu Atoksen Internet of Things -toteutuksiin, esimerkiksi John Deeren älymaatilaan tai Renaultin transport-as-a-service -konseptiin.

Tommi Nylander - Lead Consultant, Atos Suomi

Pinterest

Muita julkaisuja Atos IT Solutions and Services Oy:lta