Alueellinen äitiyshuolto ensimmäisenä käyttöön Etelä-Pohjanmaalla

Tilaaja: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tagit: Asiakkuudenhallinta CRM, Tietohallinto, Viestintä, Integraatiot, Ohjelmistokehitys, Sisällönhallinta, Julkishallinto, Terveys- ja sosiaalipalvelut, Ohjelmisto, Tuki- ja ylläpitotyö

post_image

Huhtikuun 2014 alusta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (EPSHP) on ollut käytössä koko alueen kattava äitiyshuollon palvelukokonaisuus. EPSHP on ensimmäinen kahdeksasta sairaanhoitopiiristä, joihin on suunniteltu alueellisen äitiyshuollon käyttöönotto. Kokemukset ovat vakuuttaneet käyttäjät alueellisen kokonaisuuden hyödyistä: tieto on ajantasaisesti saatavilla niin neuvoloissa kuin keskussairaalassa, kaksinkertaisilta kirjauksilta vältytään ja yhteisöllisyys on kasvanut.


Kaavakkeista ajantasaiseen tietoon

Äitiyshuolto on iso ratkaisukokonaisuus, joka kattaa kaikki tiedot raskauden ensimmäisestä neuvolakäynnistä jälkitarkastukseen asti.

”Alueellinen ratkaisu parantaa ja nopeuttaa tiedonkulkua. Ei tule väärinkäsityksiä ja turhilta soitoilta vältytään, kun tiedot ovat kaikille näkyvissä”, kertoo synnytysosaston osastonhoitaja Leea Porthan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Aiemmin odottavan äidin esitiedot täytettiin neuvolassa kaavakkeelle ja siirrettiin sairaalan järjestelmään käsin. Nyt tämä työvaihe jää pois, kun tiedot kirjataan neuvolassa suoraan järjestelmään.

”Myös ultraäänitutkimuksista saadut sikiömittaukset tulostettiin ennen paperille, sitten tiedot kirjattiin kaavakkeisiin ja piirrettiin kasvukäyrät. Nyt ultra lähettää sekä numerotiedot että käyrät suoraan järjestelmään ja ne ovat heti neuvolankin käytössä”, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Antti Saranen.

Läpinäkyvä, nopea ja yhteisöllinen

Jo kesästä 2013 alkaen alueellisessa järjestelmässä mukana olleen Järvi-Pohjanmaan Perusturvan kokemukset ovat olleet todella hyvät. Palautteen mukaan Äitiyshuollon palvelupolku auttaa työn ennakoinnissa.

”Järjestelmästä näkee, milloin asiakas on synnyttänyt, ja voi alkaa suunnitella kotikäyntien aikataulua. Poliklinikkakäynnin merkinnät tai kätilön kommentit tuovat työhön uudenlaista yhteisöllisyyttä – puhutaan yhteisistä asiakkaista”, Porthan toteaa. ”Järjestelmä tuo myös läpinäkyvyyttä, kun voi seurata, mitä terveyskeskuksessa puhutaan ja millaisia arkielämän ongelmia siellä on”, toteaa Saranen. ”Lisäksi järjestelmä selkiyttää ja yhtenäistää lääkärin ja kätilön yhteistyötä. Ja ennen kaikkea työ nopeutuu, kun tieto on vain muutaman klikkauksen takana.”

Saranen kiittää myös Äitiyshuollon synnytyspäiväkirja-ominaisuutta.

”Synnytyspäiväkirja on todella käytännöllinen työkalu. Siitä voin tarkistaa haluamani ajanjakson synnyttäjät, ja miten synnytys on mennyt. Jatkossa raportille tulevat näkyviin myös paino, verinäytetiedot ja Apgar-pisteet. Synnytyspäiväkirja palvelee varmasti neuvoloita ja muita lapsen kunnosta kiinnostuneita.”

Porthan puolestaan odottaa kovasti kehityksen alla olevia uusia ominaisuuksia: ”Kuumekurva-integraatio tulee olemaan hoitajille iso apu työhön kuten myös vastasyntyneen bilirubiinikäyrä ja lisämaito- ja imetystilastot.”

Yhteinen tietokanta tai erillinen

Etelä-Pohjanmaalla Äitiyshuollon käyttöönotto alkoikesäkuussa 2013 keskussairaalan ultraäänimittauksilla, minkä jälkeen siirryttiin synnytysten kirjauksiin. Syyskuussa luovuttiin kokonaan vanhasta järjestelmästä. Samanaikaisesti käyttöönotto tapahtui myös Järvi-Pohjanmaan Perusturvassa, joka oli jo aiemmin liittynyt EPSHP:n tarjoamaan perusterveydenhuollon Effica-järjestelmän käyttöpalveluun. Sitä mukaan kuin käyttöpalvelu otettiin käyttöön muissa alueen kunnissa, laajeni myös Äitiyshuolto koko alueen yhteiseksi ratkaisuksi. Seinäjoen kaupunki aloitti järjestelmän käyttämisen syyskuussa omassa tietokannassaan. Aiemmin alueellisia tarpeita palvellut aluekatselu vaati erillisen kirjautumisen, nyt alueelliset tiedot ovat nähtävissä yhdestä ja samasta sovelluksesta. Alueelliseen järjestelmään voi liittyä useampia tietokantoja, mutta niiden taustatietomääritysten tulee olla samat.

”Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen terveyskeskus käyttää omaa kantaa, muut alueen kunnat käyttävät EPSHP:n kantaa. Vaikka tiedot eivät ole samassa tietokannassa, näkyvät ne reaaliajassa kaikille Äitiyshuollon kokonaisuutta käyttäville organisaatioille,” kertoo Tiedon projektipäällikkö Juha Eerola. ”Yhteisen kannan etuna on tietysti helppo ylläpito ja päivitettävyys.”

Alueellisen Äitiyshuollon käyttöönotto on kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen hanke, jossa Seinäjoen keskussairaala oli määrittelyissä ja tuotekehityksessä tiivisti mukana. Nyt kun tuote on toimiva ja siitä saatu palaute positiivista, muut sairaanhoitopiirit seuraavat tiivisti perässä – Eksote ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ovat lähdössä tuotantokäyttöön ennen kesää.

Teksti: Mari Karjalainen
Kuva: Juha Harju

Julkaistu: 22.5.2014

Pinterest

Muita julkaisuja Tieto Oyj:lta