Teollisuuden kunnossapidossa on käynnissä aito toimialamurros. Oikeastaan kunnossapitojärjestelmän sijaan pitäisikin puhua IoT-alustaan integroidusta tiedonhallinta- tai toiminnanohjausratkaisusta, selittävät Sigma Solutionsin Jouko Suihkonen ja Risto Nätynki.

Heidän mukaansa hyvällä analytiikkatyökalulla varustettuna tiedonhallintapalvelut voivat tuottaa reaaliaikaista informaatiota asiakkaille ja ohjata sen avulla päivittäisiä kunnossapitotehtäviä.

 

ennakoiva-huolto

Jouko Suihkonen ja Risto Nätynki

 

Mille toimialoille ennakoiva huolto ja kunnossapito tuovat merkittävintä lisäarvoa?

– Oikea termi on Asset Intensive, eli käyttöomaisuusvaltaiset alat. Toisin sanoen hyödyt konretisoituvat parhaiten sellaisilla aloilla, joissa tuotantokoneiston, laitteiden ja työkalujen käyttökunnolla on merkittävä rooli toiminnan tehokkuudelle, Risto Nätynki havainnollistaa.  

Kunnossapitopalveluita asiakkailleen tarjoavat yritykset ovat erityisen mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä asiakassopimusten hallinta ja käytetyt resurssit voidaan nyt raportoida ja laskuttaa käyttöomaisuusyksiköittäin. Tarjontaa voi kuvata hyvin kokonaisvaltaiseksi.  

 

Miten IoT eli asioiden internet muuttaa tätä kenttää?

– Yksinkertaisimmillaan jatkuvasta mittauksesta tehdyllä alustavalla analyysillä voidaan esimerkiksi katkaista yksittäisen ongelman aiheuttama ilmoitustulva. Pidemmälle vietynä sensoridatan avulla pystytään luomaan uusia myytäviä palvelutuotteita instrumentoimalla prosesseja ja integroimalla tietoa tuotannonohjausjärjestelmiin, kuten vaikka Scadaan.

Jouko Suihkonen muistuttaa, että on tärkeää hyödyntää myös jo olemassa olevaa sensoritietoa:

– Yrityksellä saattaa olla kolmessa vuorossa työntekijöitä, jotka seuraavat monitoreja ja pyrkivät havainnoimaan jopa tuhansien sensorien tuottamaa dataa. Kertyvästä datamassasta seulotaan järkevä tieto ja tehdään manuaalisia toimenpidekehotuksia tuotannonohjausjärjestelmään.

2000-luvulla tällainen kuulostaa lähes absurdilta. Perinteinen toimintatapa ei useimmiten riitä estämään tuotantokatkoja, sillä kerättyä dataa käydään usein katsomassa vasta silloin, kun jotain menee pieleen. Mikä siis avuksi?

– Ratkaisun tarjoaa reaaliaikainen data, josta voidaan tuottaa analytiikkamalleja. Näistä malleista juonnetut ennusteet ilmoittavat ajoissa tarvittavista toimenpiteistä tai tarkistuksista, Nätynki selittää.

Esimerkiksi tuotantolinjan laakereiden pettäminen johtaa usein koko linjaston pysähtymiseen. Asentamalla tärinää monitoroivat anturit, huoltotoimenpiteet voidaan suunnitella linjaston toiminnasta saatavan tiedon perusteella.

”Emme ole mikään somehitti.”

IoT:n hyödyntäminen vaatii käytännössä läheistä yhteistyötä it-toimittajan ja tilaajan välillä. Risto Nätynki painottaa myös niin sanotun hiljaisen tiedon merkitystä prosessissa.

– Teollisuusyrityksen työntekijällä voi olla vuosien kokemus koneen äänimaailmasta tai tunne siitä, että laite on rikkoutumassa. Tällainen kokemus on äärimmäisen arvokasta, sillä kyseisen laitteen toimintaa ei ole välttämättä koskaan ennen mallinnettu ja analysoitu.

Kun tieto on henkilöstön hallussa, valtava määrä osaamispääomaa uhkaa kadota jos työntekijä jää eläkkeelle tai vaihtaa hommia. Toiminnan saaminen analyysin alle on siis äärimmäisen tärkeää.

 

Miten kuvailisitte Sigma Solutionsin roolia suurta hypeä nauttivalla IoT-kentällä?

– Emme ole mikään somehitti. Sigma Solutionsilla tehdään töitä tavallisten duunareiden kanssa ja ollaan sellaisia itsekin, Nätynki lopettaa.

 

Sigma Solutionsin ite wiki -profiili

Sigma Solutionsin kotisivut

 

IBM Business Connect-tapahtuma järjestetään 19.10.2016 Helsingin messukeskuksessa teemanaan The new era of thinking. Tule mukaan verkostoitumaan digitaalisen liiketoiminnan ammattilaisten kanssa!

IBM Business Connect-tapahtuman sivut